Tassujengi



Rakkaudesta ruskeaan pinseriin ja kahteen rescue-podencoon





28.1.2018

sunnuntaikävelyllä ja hoivahommissa


Mami kertoi, että tänään on erikoinen päivä.
Liikkeellä saattaa olla enemmänkin ihmisiä pyhäpuvuissaan,
joten meidänkin pitää lenkillä käyttäytyä kauniisti ja arvokkaasti.


Niin me käveltiinkin 
ja juhlallisesti rynnättiin haistelemaan muiden jättämiä hajuja lumikinoksiin ja ojanpenkkoihin. Kauniisti me tehtiin omat pisumerkkimme ja sujuvasti takajalkaa venyteltiin lorotuksen jälkeen.
Tuo kakara Grace vielä harjoittelee kauniisti vierelläkävelyä, mutta eiköhän se sitten joskus opi rauhoittumaan - se on vielä sellainen villivarsa.


Käytiin avustamassa meidän vanhukselle päiväruoka ja oltais lautaselta hieman maisteltukin, jos lupa olisi annettu - niin hvvältä se näytti . 
Ja se pannukakku vadelmahillon kera . . .  tuoksu oli huumaava.
Pando hoiteli vanhuksen hellimisen, istui sylissä ja nuoli naaman puhtaaksi.


Takaisin tullessa ei montaa uutta hajumerkintää tarvinnut kuitata, eli kotiin kävely sujui nopeammin. Lisäksi oikaistiin tuosta pellon poikki ja mielellämme oltaisiin vapaana siellä kirmailtu.
Outoa, ettei myyrien hajuja löytynyt lumen alta.
Tuo kakara Grace ei tykännyt ollenkaan pellolla kävellä, vaikka lumen päällä oli ihan tasaista astua, eikä heinät pistänyt ollenkaan.
Se varmaan pelkäsi, kun ei mentykään samaa tuttua reittiä,
no, se on vielä sellainen "iso pentu" - sitä pitää kuulema ymmärtää.

Vaalipäivän terveisin Selkis ja Pando
sekä tuo kakara Grace.

Ei kommentteja: