papan kaverit

la. 23.12.2017

Pappa sai oitis kaverit vierelleen kun pääsi tuoliin istumaan.

Iltahämärissä kävin laittamassa valoa marjapensaaseen ja testasin samalla miten pimut reagoivat jos kurkin ikkunasta.  Grace oli ensin hieman epäileväinen, mutta nopeasti tunnisti minut.

Ja tässä vielä Selkiksen aaton aaton relaamiset.

Sateenkaarensillalle

Rakkauspakkaus Amore
( Mea Quella Amor )
23.6.2003 - 15.5.2017

Sain syliini palan taivasta
nyt tiedän mitä kaivata.

Oli aika raskaiden päätösten
saattaa sinut huomaan enkelten.
Nyt saat juosten seurata heitä
ei kipu enää elämääsi peitä.

Suru on suuri ja lohduton
mutta elät sydämissämme aina.

<3 span="">

viestittelyä

Mitähän viestiä ne "kylän  poijjat" oli merkanneet,

 kun noin  mielenkiinnolla meitin flikat niitä iltalenkillä nuuskuttelivat.

Vähän pipinä

Amorella tulehtui takajalan "kantapää" - eli nivel tulehtui, keräsi nestettä ja puhkesi.
Iso reikähän siihen tuli ja Amore yritti  nuolla sitä.
Nopeasti päästiin kunnan eläinlääkärille ja  hoitoaineeksi desinfiointispreitä sekä pihkasalvaa.

Kolmantena päivänä siitä reikä oli jo kuivunut ohuelti kiinni ja turvotus laskenut. Varmuuden vuoksi saatua antibioottireseptiä ei tarvinnut käyttää.

Pääsiäisenä

Kylmää, tuulista ja lumipyryä .
Välillä aurinko onneksi kävi näyttäytymässä, mutta ei se kyllä yhtään lämmittänyt.
Amore ei pärjännyt lainkaan ilman keväthaalaria.

Männikön rannassa oli jää jo hieman sulanut, mutta Kuotaan veneiden laskupaikassa jää kannatteli vielä koiria.

Isosisko ojentaa

Alahan jo kakara mennä siitä 😎

Kyllä tuosta mummelista vielä potkua löytyy kun sille päälle sattuu (kun on nukkunut yönsä hyvin ilman kipuja). 

ala tulla jo

Aamulenkillä tapahtunut . . .

Amore fiilisteli kävelytien reunalla, kun lumi oli sulanut eikä tarvinnut kävellä pistävän sepelin päällä.

Mummeli katseli ympärilleen,  nuuskutteli ilmaa ja tutkiskeli ruohontupsuja - ahaa, tuosta on mennyt poikakoira . . . 

 Ja samalla kun Amore fiilistelee . . . 

kaksi Espanjalaista senioriittaa odottaa kärsimättömänä

- yhteen ääneen tuumien, että

TULKAA JO .

Kevätpäiväntasaus

Kyllä viikko alkoi upealla aurigonpaisteella lisäksi oli vielä kevätpäivän tasaus.

Amore - vanhuskin lähti innokkaana lenkille mukaan. Tykkäävät kun jalkakäytävillä ei ole lunta ja ojanpenkat on tulvillaan uusia hajuja.

leppoisasti venytellen

Leppoisaa sunnuntaita porukat.

Ei valittamista

Kyllä tänään lauantaina kelpasi ulkoilla, ilma oli suotuisa jopa Amore-mummelille kun ei tarvinnut laittaa tossuja tassuihin.

tiistain pyllähdys

Tammikuun viimeinen päivä,

aurinko paistoi kauniisti aamulenkillä

ja minä mummeli tupsahdin pyllylleni.

Onkos se nyt mikään ihme, kun joka puolella on jäätä.

Onneksi en satuttanut itseäni, sillä mami ehti nostamaan talutushihnasta ennen kuin kaaduin kokonaan maahan.

Noi mun siskot käveli ihan tuolla reunassa missä on pusikoita ja kiviä. 

Ne nuuskii sieltä jokaisen kiven ja puskan kun ne haluaa aina tutkia ketkä on käyneet samoilla mestoilla pisumassa.

haamujengi

torstain haamujengi

Ei noita koirasia pimeällä pihalta löytäisi ilman valoja.
Nyt ainakin osaa komentaa koikeaa koiraa, jos innostuu hyppäämään aidan yli.

Moni autoilija katsoo ohi ajaessaan kahteen kertaan meidän pihalle, 

kun näkee mainosvalon liikkuvan auton vierellä, no joo onneksi on se aita välissä.

Amoren tiistai

Kyllä mä yöllä jotain unta näin ja heräsin siihen. Tuli niin kuuma, että hyppäsin sängystä sohvalle nukkumaan. 

Aamulla en olis millään jaksanut kömpiä peiton alta pois ja sit piti melkein heti mennä pihalle. Onneksi mami laittoi takin päälle, oli meinaan viluinen olo.

Aamuruokaan mami laittoi nyt ekan kerran sitä lääkäri-Erikan antamaa kukkaainetta - ei se maistunut siinä yhtään, söin tosi nopeasti kaiken sapuskan kupista.

Iltapäivästä jaksoin lähteä pikkusiskojen kanssa rantalenkille, kotimatkalla käveltiin sitten tosi hissuksiin, kun en jaksanut nopeasti kävellä. Mami sanoi, että olin kuitenkin reipas tyttö ja antoi kotona kuivattua ankanlihaa, se oli namia.

Illan mä otin ihan rennosti, liikuin vain silloin kun siirryin paikasta toiseen nukkumaan.

Välillä kaivauduin syvemmälle peittojen alle tai kävin norkoomassa palan mamin leivästä.

Iltapissan tein pihalle, lenkille en lähtenyt kun pakkasta oli -13astetta.

Mami sanoi, ettei mun tarvitse lähteä pihan ulkopuolelle kävelemään kuin kerran päivässä.

Mä olen jo sen ikäinen, etten pysy pikkusiskijen perässä.

Jos mä olisin ihminen, mun ikä olisi jo 95 vuotta.

Sen ikäinen likka saa jo laiskotella.

Erikan luona

Maanantaina tyttöenergiaa

Tänään me jouduttiin heräämään aikaisin, kun mami lähti käymään lääkärissä heti meidän aamupalan jälkeen. 

No ei se haitannut, sillä kaverit Dana ja Disa tuli meidän seuralaisiksi.

Mamille keitettiin kahvi valmiiksi, kun se tuli lekurista ja sit me kaikki hypättiin autoon ja lähettiin ajelulle.

Mami kertoi, että mennään katsomaan Erika-tätiä.

Se on se kiva eläinlääkäri Kalliolasta 

ja onhan ne kaikki tädit siellä kivoja, mut Erika on paras.

Me podencot saatiin ällö suihkutus nenään ja isosisko Amorelle laitettiin piikki niskaan.

Se oli kuulema sellainen kennelyskäsuihke ja-rokote.

Minä Selkis olin aika rohkea muuten, paitsi että mami joutui nostamaan mut siihen tutkimuspöydälle kun jännitti niin kovin. Pikkusisko Pando hyppii mihin vain, vaikka kyllä sitäkin pelotti välillä.

Amorelta otettiin jalasta verta ja siitä tutkittiin  jotain maksa-arvoja. 

Mami tuli surulliseksi kun ne veriarvot oli taas isommat kuin edellisellä kerralla. Lisäksi siskon mahassa oleva möykky on kasvanut. 

 Amore väsyi tänään tutkimuksista ja lepäsi välillä lattialla,

mutta piristyi sen jälkeen kun Dana ja Disa oli tutkittu. 

Amore sai vielä jotain kukkaseerumia, että sen mieliala paranisi. 

Mami kertoo siitä aineesta huomenna lisää.

me tehtiin diili

Sunnuntain diili

Meillä oli tosi paha mieli, kun papi joutui lähtemään töihin eikä ollut  enää meidän kanssa kotona. Ensin me nukuttiin päikkärit mamin kainalossa, 

mut kun isosisko Amore vaan murjotti, keksi mami yhden jutun.

Mami laittoi ihanalle tuoksuvaa kalaa ja kasviksia sellaiseen isoon astiaan 

ja sit sen astian sellaiseen paikkaan mistä me nähtiin se ja nuuhkittiin ihanaa tuoksua.

Istuttiin kaikki nuuhkimassa sitä hajua ja Amorekin tuli siihen haistelemaan.

Ja sit mami sanoi:

" jos harjotellaan uutta temppua, niin saatte puolet tuosta kalasta".

Ja me harjoteltiin, minä Selkis ja Pando - Amore vaan murjotti.

Tai minä harjoittelin - Pando vaan häselti ja mörisi,

Pandolla on hassu tapa puhua örisemällä, mutta kyllä se osaa haukkuakin,

se komentaa haukkumalla ja puhuu örisemällä.

Se on ihan hassu pikku-sisko.

Nyt se herkku otettiin uunista ja me saadaan maistaa sitä.

Lauantain pakkasessa

Pirtsakassa pakkasessa tassua toisen eteen.

pitkästä aikaa aurinkoa

Torstaina saimme nauttia pitkästä aikaa 

auringonpaisteesta.

Ilma tuntui kylmältä kun kova viima tunkeutui luihin ja ytimiin.

Auringonsäteet silti hivelivät mieltä

- jo pieni kevään kaipuu kaivautui sydämen sopukoihin kutkuttelemaan

ja muistuttamaan tulevasta.

Vanharouva läks kylille

Käytiin iltapäivällä Selkiksen ja Pandon lenkillä, 

Amore ei halunnut lähteä mukaan, kaivautui vaan peiton alle nukkumaan.
Kotia tullessa oli vanhus odottamassa eteisen ovella. Puin hänelle haalarin ja valopannan kun oli alkanut jo hämärtämään. 

Rouva sai päättää minne kävellään.

Kun kakat oli matkalla tehty "vakipaikkaan" tuumasin, että päästäänkin nopeasti takaisin kotiin.
Toisin kävi, kotitien risteyksessä Amere kääntyikin jatkamaan kylille päin tomeraan tahtiin - siinä ei kinttuja kivistänyt ja suunta oli selkeä. Amore tiesi mistä saa kaffetta
Kiitos Anita ja Ilkka iltapäiväkaffesta.

rohkeat jäällä

Tänään lauantaina käytiin meijerinrannassa katsastamassa maisemia.

Porukoita oli kauempana pilkkimässä, lapsiakin siellä näytti olevan.

Mekin uskaltauduimme kävelemään jäällä.
Selkis nuuski kovin lumen alle, vikisi ja halusi kääntyä rantaanpäin.

Minä rauhoittelin, että kaikki hyvin, ei tarvitse pelätä.

Amore ja Pando ei olleet moksiskaan.
Ihmettelivät pilkkireikää.

Nyt voi ainakin sanoa olleensa kävelyllä Päijänteen jäällä.

Eihän tuosta kovin montaa askelta rantaan ole,

mutta jäällä oltiin kuitenkin - me rohkeat.

ps. Pidemmälle en todellakaan olisi mennyt

enkä ainakaan koiria sinne veisi.

Parempi varoa kuin olla uhkarohkea, sanokoot muut mitä lystää.

aavemaista

Toisinaan hiljaisella kylätiellä puolenyön aikaan on aika aavemainen tunnelma.

Onneksi nyt on taas lumi maassa hieman valaisemassa tunnelmaa,