Tassujengi









Näytetään tekstit, joissa on tunniste maaliskuu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste maaliskuu. Näytä kaikki tekstit

13.3.2019

Pando helmikuussa



Kuvia Pandosta näin jälkikäteen

Pando on sellainen durasel-paristo joka rakastaa juosta.
Valokuvat ovat useinkin epätarkkoja, koska kuvaaja ei ehdi tarkentaa kameraa tarpeeksi nopeasti.
Pando on sellainen iloinen pyryharakka 💖


Paikallaan oleminen onnistuu silloin kun matkustetaan autossa. Silloin hän istuu ikkunan vieressä maisemia katsellen samoin kuin ihmiset konsanaan.  Myös ruokapöydän vieressä istuminen paikallaan onnistuu, kun hän tarkkainee jokaista lattialle mahdollisesti putoavaa ruokapalaa. Ulkona hän saattaa pysähtyä hetkeksi tarkkailemaan menikö ihmisen käsi taskuun, missä on koirien nameja.


Parhaiten kuvaaminen onnistuu kun tirri nukkuu.
Uniasentoja löytyy laidasta laitaa, koivet kohti kattoa, pienessä kippurassa tai kaikki koivet eteenpäin törröttäen. Lisäksi Pando kuorsaa äänekkäästi kuin mies 😃


Pandolla on elämässään yksi hyvin tärkeä ihminen,
mieheni isä - 90 vuotias Pappa, joka on erityisen tärkeä Pandolle 💗



Tässä vielä yksi lempikuvistani, missä Pando on edukseen,
kaunis oma itsensä ja vieläpä paikoillaan - hyvin kuvauksellinen 💜



💥- 💥  💥  💥  💥  💥  💥



30.3.2018

Pandon maaliskuu



Pando on meidän keskimmäinen
pikkutirri, "pystykorva"  ( siis podenco, mutta näyttää pystykorvalta).
Pandolla on sairastellut viime keväästä asti. On ollut korvatulehdusta, on ollut silmätulehdusta ja taas kerran korvatulehdusta . . .  Korvat kutisi ja silmiä raapi.


Vuoden alusta päätin kokeilla eliminaatiodiettiä mahdollisten ruoka-allergioiden poissulkemiseksi.


Eli kaikki tähän asti syöty ruoka jää tauolle - kana, kala, nauta-ja sianliha, viljat, maissi, maitotuotteet yms.  Tilalle Pando saa ruoaksi poroa,peutaa ja hevosta sekä hypoallergista nappulaa.


Välillä silmät on hyvässä kunnossa eikä kutise, mutta kun tyttö saa varastettua muruja lattialta tai ehtii nuolla siskojen kupista, niin silmät on tuon yläkuvan näköiset ja kutina on kova.


Onneksi Pando on elinvoimainen, energinen ja ruoka maistuu.
Koirapuistossa Grace saa kyytiä.


Pando oli viime syksynä vielä tukevassa kunnossa ja laitoin hänet jo dietille,
mutta kun Grace muutti meille, sai Pandon kilot kyytiä.


Kavereitahan nuo tytöt ovat, vaikka toisinaan leikit on hampaitten kalistelua.


Lelut saa kyytiä kun pimut innostuvat repimisleikkeihin.
Ja Gracekin  on oppinut kiusaamaan Pandoa.


Ja sitten kun Pando ei jaksa enää riehua, vaikka Grace haluaisi jatkaa,
hyppää Pando  Selkiksen vieree lepäämään. Sinne ei Grace uskalla tulla, Selkis pitää siitä huolen.


Pando on sellainen pieni rakas pyryharakka.
Kun vain nuo allergiat selviäisi.
PS. Käytin Selkiksen ja Pandon Leishmania vasta-aine testeissä ja tulokset olivat 0.
eli tuo sairaus ainakin on pois suljettu.