Nelivuotiaanakin olen edelleen
maailman kaunein koirulainen :-)


Emännän ompelemaa uutta manttelia
piti tietenkin kuvata
ja neitihän osaa poseerata kun tarpeeksi kehuu,
- tyypillinen ihailua rakastava prinsessa.

Neiti kesäheinä rakastaa ruohontuoksua.

Vauhti ei ole yhtään hidastunut.

Luonnon ihmeelliset äänet pistävät
Amoren toisinaan hiljaiseksi
(kunpa osaisi lukea silloin koiran ajatuksia).

"Sammakkoprinsessa"
tai
joustavat lonkat ...

Pinserihepuli mummin pihalla Lohjalla 2008
* * *
3 kommenttia:
Ihania pinserikuvia! Minullakin on pinseri aikoinaan ollut, Leijliden kennelistä. Tuo Cheri sitä kovasti muistuttaa. Tuli niin ikävä.
Hei Ansku ja kiitos kommentista.
Sieltä samasta kennelistähän meidän Cherikin on ... kenties ovat sukua. Olen kyllä hyvin onnekas kun saan viettää elämäni näiden pyryharakoiden kanssa ;-)
No ilmankos! :)
Kyllä, onnekkaita ollaan me kaikki, jotka koirulien kanssa saadaan elää.....ja harmaahiuksisia ;)
Lähetä kommentti